Ihmiset rakastavat perinteitä ja aikaisempi artikkelimme ”Strategia riittää – visio, missio ja arvot ovat turhia” on saanut joitakin voimakkaasti eri mieltä olevien ihmisten yhteydenottoja. Kritiikin voi karkeasti tiivistää siihen, että johtopäätöksemme on heidän mielestään sekä radikaali että naurettava – strategia ei riitä ja innostava visio on välttämätön.
Mutta kyllä se strategia vain riittää. Missio ja visio ovat jo käsitteinä ongelmallisia.
Otetaan esimerkeiksi copyright-vapaat Wikipedia-määritelmät:
”A vision statement is an inspirational statement of an idealistic emotional future of a company or group. Vision describes the basic human emotion that a founder intends to be experienced by the people the organization interacts with, it grounds the group so it can actualize some existential impact on the world.”
”A mission statement is a short statement of why an organization exists, what its overall goal is, identifying the goal of its operations: what kind of product or service it provides, its primary customers or market, and its geographical region of operation. It may include a short statement of such fundamental matters as the organization’s values or philosophies, a business’s main competitive advantages, or a desired future state—the ’vision’.”
Jos näiden määritelmien sisälle lähdetään vain raapustelemaan tekstejä (kuten pelottavan moni yritys tekee), niin helposti hukkuu täysin se, miten vastauksiin on päädytty.
Miten ja miksi vastauksiin on päädytty, on äärimmäisen tärkeä tiedostaa. Yrityksen tarkoitus on parantaa asiakkaansa tilaa. Usein sanotaan, että ”asiakkaalla on ongelma, jonka yritys ratkaisee”. Asian voi määritellä näin, mutta oikeasti asiakkaalla saattaa olla kaikki täysin hyvin, mutta tuotteen tai palvelun ostamalla asiakkaalla menee mielestään vieläkin paremmin.
Luksuskellon ostaja ei välttämättä koe statustaan ongelmaksi, mutta nauttii saamastaan ihailusta ja siitä, millaiseksi ihmiseksi hän kokee itsensä kellon kanssa. Luksuskellojen arvo muodostuu osittain kellon poikkeuksellisesta laadusta ja siihen menneistä arvokkaista materiaaleista, mutta loppujen lopuksi kännykkä näyttää ajan ihan yhtä hyvin. Kellon hinta muodostuu pitkälti brändistä – ne ovat arvokkaita, koska ne ovat sekä harvinaisia että haluttuja. Ja tällainen brändi voi olla hyvinkin hauras. Yksi viallinen Rolex väärän ihmisen kädessä voi maksaa miljoonia, kun sana leviää ja maine tahrautuu.
Miten tämä sitten liittyy visioon ja missioon? Jos luksuskellomarkkinoille haluaa jokin uusi peluri, niin ei ole vaikeaa kirjoittaa muutama lause visiosta ja missiosta. Mutta tämä ei kerro kenellekään mitään siitä, miten tälle vaikealle markkinalle on tarkoitus penetroitua.
Strategiaan liittyy oleellisesti tavoitteen asettaminen, toimintaa ohjaavien reunaehtojen ja periaatteiden määrittely sekä toimintasuunnitelma. Kun strategia toteutetaan oikein, niin se nielaisee vision ja mission määritelmän sisäänsä. Ja kun koko homma tehdään asiakkaan näkökulmasta, niin kyllä se innostavuuskin siihen saadaan. Miltä kuulostaa:
”Ilmastotietoiset miljonäärit ja miljardöörit välttävät luksuskelloja, koska heidän ystäväpiireissään luksuskelloilla on turhamaisuuden ja itseriittoisuuden maine. Tulemme palvelemaan heitä kelloilla, jotka ovat maailman vihreimpiä ja se välittyy myös niiden ulkonäöstä, joissa materiaaleina on yksinomaan smaragdit, vihreät timantit, bambu ja levä. Kello mittaa käyttäjänsä CO2-päästöjä ja liikevaihdosta 30 % käytetään ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Markkinoimme kelloa yksinomaan asiakkaidemme statusluokassa olevien ilmastovaikuttajien kautta”.
Tässä on hyvä strategian siemen ja vaikka se saattaa sellaisenaan olla hölynpölyä, niin sekä visio että missio ovat erittäin helppo päätellä tästä kappaleesta. Lisäksi siitä löytyy tärkeitä strategisia elementtejä:
- Keskittyminen tarkkaan määriteltyyn kohderyhmään: ilmastotietoiset miljonäärit ja miljardöörit
- Tavoite tuotekehitykselle: maailman vihrein luksuskello
- Tavoite markkinnoinnille: tunnistaa sopivimmat vaikuttajat ja saada heidät ”mannekiineiksi”
Ja tästä se lähtee. Markkina-analyysin kautta on tunnistettu kohderyhmä, joka on jäänyt palvelematta ja on kehitetty ratkaisu, joka parantaa heidän tilaansa sekä strateginen aihio ratkaisuun pääsemiseksi. Aihiosta löytyy suora linkki toimintaan ja jokainen työntekijä pystyy tämän perusteella siirtämään ajatuksen käytännön toimintaan.
Samaan voi päästä perinteisellä litanialla, jossa erotellaan missio, visio, arvot ja strategia – mutta kyllä se on vain paljon sekavampaa.
Yksinkertainen on kaunista. Siksi strategia riittää.