Tilitoimisto

Tulevaisuudessa kirjanpitäjistä tulee kirjanpitäjiä

Tilitoimistoalalla on paniikki. Olen käynyt usean tilitoimistoyrittäjän kanssa keskustelua taloushallintoalan tulevaisuudesta. Tunnelma on karkeasti sanoen ollut tasolla “elämme lopun alkua, ystävät hyvät”. Myös alan lehdet tuputtavat samaa ja kysyvät “miltä näyttää työ taloushallinnossa tulevaisuudessa”.

Pelätään, että kirjanpitäjiltä loppuvat työt ja mietitään, mitä heistä tulee tulevaisuudessa. Osan mielestä heistä tulee työttömiä, toisten mielestä he mutatoituvat konsulteiksi.

Tarinan peikot ovat seuraavat:

Automaatio, automaatio, automaatio.

Tekoäly, tekoäly, tekoäly.

Robotit, robotit, robotit.

Kyllä, kaikki nämä ovat jo täällä ja niiden merkitys tulee kasvamaan. Mitä sitten?

Kirjanpidon sähköistys alkoi ajat sitten

Monelta on selvästi jäänyt huomaamatta, että kehitystä on tapahtunut jo vuosikymmeniä. Taloushallinto ei muuttunut viikossa. Pauli Vahtera keksi TITOn eli tiliotteen tositteena, joka automatisoi pankkitilikirjaukset jo vuonna 1992.

Vuonna 1992!

Tästä on kohta 30 vuotta. Rutiinityö väheni keksinnön myötä tilitoimistoissa merkittävästi. Mutta tilitoimistoalan liikevaihto on vain jatkanut kasvuaan. Kirjanpitäjien kuolema automaation seurauksena lienee siis vahvasti liioiteltua.

Verkkolaskut ja FINVOICE-tietuekenttien oikeaoppinen hyödyntäminen mahdollistavat myös ostolaskujen täysautomaation. Jaksotukset on mahdollista hoitaa kaavoilla ja ajastetuilla ajoilla. Myyntilaskutusta voi nopeuttaa toimivalla tuoterekisterillä ja tallennetuilla pohjilla sekä toistuvuussäännöillä. Pohjoismainen NSG-hanke (Nordic Smart Government) tuo pohjoismaihin muutaman vuoden päästä myös sähköiset kuitit ja tekee viranomaisraportoinnista reaaliaikaista.

Tämä kaikki on tapahtunut jo ja lisää tapahtuu. Teknologian voimasta ja mahdista pitää silti olla realistinen.

Kirjanpitäjille riittää jatkossakin töitä

Terminaattori ei tule tekemään kirjanpitoa vuonna 2030. Kehityksen pahimmat pullonkaulat ovat rajapinnat ja viranomaiset. Niin kauan kun on eri tietojärjestelmiä, niin taloushallinnon automaatio vaatii toimiakseen näiden tietojärjestelmien rajapinnat. Aikaa ja rahaa tulee palamaan paljon näiden rakenteluun. Kirjanpitäjät tulevat kuulemaan vieraita termejä kuten API, SOAP ja REST kyllästymiseen asti lähivuosina, vaikka tuskin oppivat koskaan, mitä ne täysin tarkoittavat. Heidän osaamistaan tullaan kuitenkin tarvitsemaan näiden ratkaisujen kehittämisessä.

Viranomaiset ovat kehitelleet ihmisten suojaksi ja riesaksi massiivisen byrokraattisen himmelin. Sen takia uusia teknologisia ratkaisuja tehtäessä sellaiset säännöskokoelmat kuten GDPR, tulevat luomaan moneen järjestelmään ei-houkuttelevan hintalapun – tai estämään hyvien ratkaisujen kehittämisen kokonaan. Vuoden 2020 kehitystasoon oltaisiin voitu päästä jo vuonna 2005, jos vuotta 2016 edeltänyt kirjanpitolaki ei olisi käytännössä pakottanut keskeisen kirjanpitomateriaalin piilottamista paperimappeihin.

Tekoälykin toimii vain kapeissa hiekkalaatikoissa kuten sen arvioinnissa, onko Suomen Terveystalolta saatu lasku mahdollisesti terveydenhoidon tilille kirjattava kulu. Geneerinen tekoäly eli se kuuluisa terminaattori, joka pystyisi tekemään monimutkaisia päätelmiä ja pohtimaan asiakkaan liiketoimintaa ja kirjanpitoa kokonaisuutena, ei ole lähitulevaisuutta.

Mitä muuttuu?

Mitä siis tapahtuu? Mitä pitää pelätä?

Tulossa on muutamia isoja Pauli Vahteran TITOihin verrattavia ratkaisuja, joista NSG-hankkeen uudistukset tulevat olemaan tulorekisteriin verrattava projekti. Tulee olemaan paljon säännöllisiä ohjelmistollisia parannuksia ja pikku-uudistuksia, jotka tarjoavat kuukausi kuukaudelta suuremman ja tarkemman automaatioasteen. Tulee olemaan paljon inhimillistä vääntöä “vanhassa on vara parempi” -mantraan uskovien asiakkaiden kanssa, jotka eivät pidä uudistuksista.

Ja lopputuloksena kirjanpitäjistä tulee kirjanpitäjiä. Heidän pitää jatkossakin tuntea kirjanpitolaki, elinkeinoverolaki ja monet muut lait. Heidän pitää tuntea tiliristikot ja hyvä kirjanpitotapa. Heidän pitää osata kommunikoida selkeästi asiakkaiden kanssa, jotka ovat lihaa ja verta ja ymmärtävät näistä kaikista asioista heitä vähemmän.

Työn IT-paino kasvaa hiukan, mutta automaatio ei rakenna itseään. Asiasta ymmärtävä kirjanpitäjä luo asetukset, valvoo niiden toimivuutta ja päivittää niitä. Ne kirjanpitäjät, jotka puhuvat edelleen ATK:sta, tulevat hiljalleen eläköitymään ja heidät korvaa sukupolvi, joille paperimapit ovat vieras ja mystinen asia, joista he ovat kuulleet vain lapsena leirinuotiolla istuessaan.

0 0 Äänestä
Artikkelin arvosana
Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommentit
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit